MERKKI, MALLI, VUOSIMALLI
Mercedes-Benz, Unimog S 404, 1959, TZ-707
ALUSTAN VALMISTAJA
Mercedes-Benz, Länsi-Saksa
PÄÄLLIRAKENTEEN VALMISTAJA
Veljekset Kulmala Oy
KUNTO
Entisöintikelpoinen
OMISTAJA
Pomarkun VPK
(Pomarkun kunta 1959 –2010)
Pomarkun kunta hankki vuonna 1959 Mercedes-Benz Unimog-paloauton, joka osoittautui kunnan olosuhteisiin sopivimmaksi. Mielenkiintoisena yksityiskohtana oli auton valmistusmaan, Länsi-Saksan, aiheuttama vastustus joidenkin kunnanisien taholta. Heitä rauhoitettiin hankkimalla Gaz-kuorma-auto säiliöautoksi vuonna 1961.
Veljekset Kulmala Oy:n Unimog S -maastotraktorin alustalle rakentaman auton valintaan vaikutti erityisesti sen maastokelpoisuus. Tuolloin vilkkaan Pori-Haapamäen radan höyryveturiliikenne aiheutti lukuisia maastopaloja joka kesä.
Paloautolle oli eduksi neliveto ja korkea maavara, jotka mahdollistivat ajamisen myös rautatiellä. Pomarkun kunnan tieolot olivat huonot, mikä myös puolsi Unimogin hankintaa.
Auto maksoi kalustoineen 4 milj. mk.
Puurunkoinen miehistö- ja kalustokori päällystettiin ulkoa pellillä ja sisältä vaneerilevyllä. Korin sisälle asennettiin 500 litran vesisäiliö ja kiinteä Jehu-peräpumppu. Auton nokalle asennettiin mekaaninen vinssi.
Tulikasteensa Unimog sai Pohjois-Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan suurten metsäpalojen sammutuksessa kesällä 1959.
Unimog oli ensilähdön paloauto Pomarkussa koko 1960-luvun ajan. Höyryveturiliikenteen loppuessa ja tieolosuhteiden parantuessa Unimogin aikanaan hyvät erityispiirteet alkoivat olla jo vanhentuneita. Kalustotila osoittautui pieneksi ja epäkäytännölliseksi, auton ajo-ominaisuudet kalpenivat uusien rinnalla, kiihtyvvyys ja nopeus eivät päätä huimanneet, vesisäiliön pienuus aiheutti ongelmia sammutustyössä – ja tekniset ongelmat jatkuivat koko 1970-luvun.
Selkä menosuuntaan istuminen sekä auton merkittävä huojuminen ja keinuminen teki matkustamisesta ikimuistoista. Tiedon kulku takaosasta ohjaamoon oli käytännössä mahdotonta.
Vuonna 1984 autoon tehtiin talkoilla peltiremontti ja se maalattiin. Vaikka Unimog olikin päälle päin hyvässä kunnossa, moottorin tekniset ongelmat jatkuivat edelleen. Tästä syystä auto pysyi pääasiassa tallissa.
1990-luvulla Unimog oli harjoituskäytössä, missä tehtävässä se palveli hyvin. Hälytystehtävissä autoa käytettiin hyvin harvoin. Ojakorven Puutyön teollisuuspalo oli auton viimeinen hälytystehtävä.
Unimog odottaa entisöintiä varastohallissa Pomarkussa.